Vaihda virtaa
etusivu | sivukartta | yhteystiedot

Aurinkosähkö

aurinkopaneelit keltaisen talon katolla

Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää monella tapaa: sähkönä, valona ja lämpönä niin aktiivisesti kuin passiivisestikin. Hieman yllättävää, mutta aurinkoenergiaa saadaan Suomessa vuoden aikana yhteensä lähes sama määrä kuin Keski-Euroopassa. 

Hajautetussa tuotannossa aurinkosähköllä tarkoitetaan puolijohteisiin perustuvia aurinkokennoja, jotka tuottavat sähköä. Menetelmästä käytetään usein kirjainyhdistelmää PV(Photovoltaic). Aurinkosähköä voidaan tuottaa myös termisesti, mutta teknologia on kiinnostava lähinnä Etelä-Euroopassa ja sitä aurinkoisemmissa olosuhteissa.

Uusi teknologia tarvitsee alkuvaiheessa syöttötariffin

Aurinkosähkön tuotantohinta - eli se paljonko tuotettu kilowattitunti maksaa - on tullut alaspäin jo pitkään ja esimerkiksi MIT:n[1] professori Emanuel Sachs arvioi että aurinkosähkön tuotantohinta laskee hiilellä tuotetun sähkön tasolle vuoden 2020 tienoilla - silloin maailman sähköstä tuotettaisiin 7% puolijohteisiin perustuvan aurinkosähkö avulla.

Nykyinen aurinkosähkön tuotantohinta vaatii syöttötariffin eli takuuhintajärjestelmän, jotta laajempi käyttöönotto etenee. Esimerkiksi Italiassa verkkoonkytkennän ja takuuhinnan alaraja on 1 kilowatti asennettua aurinkopaneelitehoa. Tämä kannustaa jopa yksittäiset kuluttajat investoimaan omaan aurinkosähköjärjestelmään.

On huomattava, että syöttötariffi ei ole pysyvä järjestelmä, kun tuotantohinta saavuttaa muun sähköntuotannon tason, ei syöttötariffia enää tarvita. Aurinkosähköä pidetään turhaan kalliina. Kuten Aalto-yliopiston professori Peter Lund on todennut, aurinkosähköä tulisi pitää sähköntuotannon Rolls-Roycena: paras, puhtain, edistyksellisin - hinta on vain sivuseikka.

Aurinkosähkö ei ole enää pitkään aikaan ollut vain kesämökin sähköistäjä

Aurinkopaneeliteollisuus on viimeiset 10 vuotta kasvanut noin 40 prosentin vuosivauhtia ja suurin kasvu on juuri verkkoonkytketyissä järjestelmissä. Kohteissa, joissa on valtakunnanverkon sähkö, tyypillisesti liitytään verkkoinvertterin avulla verkkoon. Saarekekohteissa, kuten usein esimerkiksi mökeillä, sähkö varastoidaan akkuihin. Akkujen jatkuva käyttäminen valtakunnanverkon apuna ei ole kannattavaa, koska akkujen lataus/purkusyklin kustannus, eli akkujen kuluminen, on varastoitavaan energiamäärään nähden liian kallista. Mutta varavoimana akut, tai vaikkapa sähköautossa sijaitsevat akut, tarjoavat hyvän redundanssia lisäävän ominaisuuden älykkääseen sähköverkkoon.

Sähkö on energiamuodoista jalostetuin ja siten esimerkiksi helpoimmin siirrettävissä ja muunnettavissa toiseen muotoon. Aurinkosähkön asentaminen kiinteistön yhteyteen on helppoa. Matkustaessa Keski-Euroopassa näkee talojen katoilla runsaasti sekä lämpöä tuottavia aurinkokeräimiä että sähköä tuottavia aurinkopaneeleita. Aurinkosähkö on Saksassa merkittävä työllistäjä: työpaikkoja alalla on noin 130 000.[2]

Saksassa yksi kilowatti nimellisteholtaan asennettua aurinkopaneelikapasiteettia maksaa noin 3000 euroa. Suomessa hinta on vielä merkittävästi korkeampi. Suomessa tällainen järjestelmä tuottaa 700-1000 kilowattituntia sähköä vuodessa, joka ostosähkönä tarkoittaa noin 100 euroa.


Lisätietoja:

1. Aurinkoteknillinen yhdistys

2. Aurinkosähköä Motivan sivustolla

3. Euroopan aurinkosähköyhdistys, European Photovoltaic Industry Association

4. Lyhyt johdatus aurinkokennon toimintaan

5. Naps Systems

6. Aurinkoinsinöörit Oy

7. Playgreen Finland Oy

8. Aurinkosähköopas tamperelaisille (sopii muillekin, julkaistu 2013)

9. Aurinkovoimaa -blogi, joka kertoo aurinkosähkövoimalan hankinta- ja rakennusprojektista

10. Maatilan aurinkosähkö


[1]    Massachusetts Institute of Technology

[2]    http://www.solarwirtschaft.de/fileadmin/content_files/factsheet_pv_engl.pdf